Esittääkö kunnanhallitus tänään Suomen pienintä pöllöä Pirkkalan nimikkolinnuksi – hömötiainen uhkaa jäädä äänestysjumboksi

Yleisöäänestyksessä eniten ääniä saalisti varpuspöllö. Yllättävätkö peippo, isokoskelo tai ponteva hömötiainen silti loppusuoralla?

VARPUSPÖLLÖ on vahvasti ehdolla Pirkkalan nimikkolinnuksi. Kunnanhallitukselle esitetään sen asettamista kärkiehdokkaaksi. Pieni mutta terhakas pöllö voitti jo Meidän Pirkkala -tapahtumassa järjestetyn yleisöäänestyksen.

Kunnanhallitus päättää valinnasta tiistai-iltana. Lopullisesti päätöksen lyö pöytään kunnanvaltuusto Pirkkala 100 -juhlavuoden kunniaksi.

VARPUSPÖLLÖ on ehdolla Pirkkalan nimikkolinnuksi. Se on voittanut tähän mennessä Meidän Pirkkala -tapahtuman yleisön omakseen ja pian ehkä myös kunnanhallituksen luottamuksen. Lopullisen päätöksen nimikkolinnusta tekee valtuusto. Matti Salo lähetti Pirkkalaiselle Lukijan kuvan varpuspöllöstä vuonna 2014.

Pirkkalan kunnan ympäristönsuojelu oli valinnut elokuiseen yleisöäänestykseen neljä pääehdokasta. Äänestyksessä jätettiin 101 ääntä, joista varpuspöllö sai 39, peippo 32, isokoskelo 16 ja hömötiainen 14. Kunnanhallitus ei siis lähtenyt sooloilemaan, vaan ehdottaa kansan suosikkia.

Tässä ovat ehdokkaat Pirkkalan nimikkolinnuksi:

Hömötiainen (Poecile montanus). Pieni vanhojen metsien lintu, jota voi havaita Pirkkalassa muun muassa Vuorenhaan luonnonsuojelualueella. Noussut Suomessa yhdeksi luonnon monimuotoisuuden symboleista. (Uhanalaisuusluokka: erittäin uhanalainen).
Isokoskelo (Mergus merganser). Suurikokoinen sukeltajasorsa, jota tapaa varsin usein Pirkkalassa, etenkin Pyhäjärvellä. Isokoskelon voi katsoa ilmentävän Pirkkalan vesiluonnon tärkeyttä. (Uhanalaisuusluokka: silmälläpidettävä).
Peippo (Fringilla coelebs). Pirkkalan ja samalla myös koko Etelä-Suomen runsaslukuisin lintu. Peipon säkenöivää ja kirkasta laulua voi kuulla lähes kaikenlaisista metsistä, puistoista ja puutarhoista. (Uhanalaisuusluokka: elinvoimainen).
Varpuspöllö (Glaucidium passerinum). Suomen pienin pöllö ja yksi Pirkanmaan vastuulajeista. Varpuspöllön tiedetään pesineen Pirkkalassa sille rakennetuissa linnunpöntöissä muun muassa Pulkajärven Natura-alueella. (Uhanalaisuusluokka: vaarantunut).

Ehdokkaat valittiin ympäristöpäällikkö Vesa Vannisen mukaan siten, että kaikilla lajeilla oli perusteensa tulla valituksi juuri Pirkkalan nimikkolinnuksi.

Yksi kriteeri ehdokkaaksi valinnalle oli myös se, että laji ei ole yhdenkään toisen kunnan tai maakunnan nimikkolaji.

Mahdollista oli äänestää myös jotain muuta suosikkiaan, mustaa hevosta. Yhtään tällaista ääntä ei kuitenkaan jätetty – lajikirjo jäi neljään.

PIRKKALAN kunnan nykyiset nimikkolajit ovat siili ja pirkkalankoivu, jotka valittiin kunnan nimikkolajeiksi Pirkkalainen-lehdessä järjestetyn kyselyn pohjalta vuonna 1996.

Suomen kunnilla ja maakunnilla on mahdollisuus nimetä omia nimikkolajeja eri eliöryhmistä (hyönteiset, kasvit, sienet, linnut ja nisäkkäät).

Muutamat kunnat ja maakunnat ovat valinneet jopa yhden kivilajin nimikkolajikseen.

Pirkanmaan nimikkolajit ovat tuomi, västäräkki, toutain, pallograniitti ja valkohäntäpeura.

Pirkkalan kunnan luonnon monimuotoisuusohjelmassa esitetään, että Pirkkalan kunnan täyttäessä 100 vuotta kuntaan nimetään siilin ja pirkkalankoivun lisäksi muitakin lajeja. Nimikkolinnun nimeämisen jälkeen voidaan päästä vielä valitsemaan nimikkoperhonen ja kala.

”Valitsemalla varpuspöllön kunnan nimikkolajiksi Pirkkalan kunta voisi tavoin edistää varpuspöllön suojelua ja samalla tuoda esille pirkanmaalaisen luonnon monimuotoisuuden merkitystä laajemminkin”, Vesa Vanninen pohtii.