Yksinasuvien kokkausilta tarjosi yhdessäolon kokemuksen hyvän ruuan äärellä – katso kuvakooste

TEKEMISEN kautta tutustuminen ja onnistuminen on parasta yhteisöllisyyttä. (kuva: Anita Ranta)

Pirkkalan seurakunnan yksinasuvien ensimmäisessä kokoontumisessa ja ohjelmia vuodelle 2021 suunniteltaessa ykköstoive oli kokkausilta. Viime perjantaina tämä haave toteutui.

Ei lähdetty MasterChef-mallilla vaan Pirkkalan mallilla, joka korosti kokkauksen lisäksi osallistamista, tutustumista ja ryhmissä kokkaamista hyvän ”pomon” alaisuudessa. Meidän pomonamme toimi emäntä Paula Kiprianoff.

Osallistujamäärä rajattiin 13:een. Jännittyneinä odottavin fiiliksin kokoonnuimme kirkon keittiötiloihin. Perusvaatimattomuus heijastui, oli tuttuja ja ihan uusia kasvoja.

KATTAUS on puoli ruokaa. (kuva: Anita Ranta)
ALKUMALJAT. (kuva: Anita Ranta)
YKSI osallistujista oli Pentti Jokinen. (Kuva: Anita Ranta)
ALKURUOKA katkaravuista. (kuva: Anita Ranta)

Mikä parasta, meillä yksinasuvilla oli pöytäseuraa!

PÄÄRUOKA porkkanoista ja halloumijuustosta. (Kuva: Anita Ranta)
JÄLKIRUOKA, jossa oli kermaa, tuorejuustoa sekä passion-hedelmää. (Kuva: Anita Ranta)

PAULA jakoi meidät ryhmiin: 1. Alkuruoka 2. Pääruoka 3. Jälkiruoka 4. Kattaus ja alkudrinkki. Ensimmäinen ohje oli, että lukekaa kukin ryhmä ensin, mitä olette tekemässä. Kullakin ryhmällä oli ohje, mitä pitää tehdä ja raaka-aineet.

Sen jälkeen oli kysymysten vuoro. Kysymyksiä sateli ja niitä tosin tehtiin koko valmistelun ajan. Tehtiin ihan ruisleivästä alkaen ja kukin ruokalaji sisälsi monia aineksia.

Aikaa annettiin 1 tunti 45 minuuttia. Kyllä oli keittiössä ja salin puolella vilskettä! Silmiinpistävää olivat iloiset
hymyt, katseet, kannustukset ja yleisfiilis ”tätä on aina haluttu, nyt se toteutuu”.

Emäntä Paula kiersi ryhmissä, saimme koko ajan vinkkejä, miten kannattaa tehdä. Vaatimus oli, että
kukin ruokaluomus piti olla näyttävän näköinen! Emännän reseptejä emme tässä jaa! Varmasti tulee
osallistujien omilla kotikokkauksilla näkymään.

Uskomaton kokoontuminen ja mikä juhla, kun istuimme alkudrinkkien jälkeen yhteiselle aterialle.
Tarjoiluista vastasi aina kunkin ruokalajin valmistanut tiimi.

Yhteistä ateriahetkeä on nostettu esille parhaana tutustumismahdollisuutena ja yksinäisyyden poistajana. Ja mikä parasta, meillä yksinasuvilla oli pöytäseuraa!

YHTEINEN ateria kruunasi herkkuhetken. (Kuva: Pentti Jokinen)

KYSYIN Paulalta, miten hän koki tämän meidän työskentelyn hänen valtakunnassaan. Hän tuumasi: ”Olen oikein positiivisesti yllättynyt, ruuan ystäviä oli selkeästi paikalla, hienosti toimi porukka kyllä! Osa mietti, voiko tulla peukalo keskellä kämmentä ja tuli ja pärjäsi hienosti.”

Kysymykseen jatkosta Paula vastasi ”Ei ainakaan sen puolesta, etteikö porukka olisi innolla ja osaisi. Ilman muuta sen puolesta voidaan järjestää.

Osallistujat vahvistivat, että tämä oli niin mukavaa, että mieluusti uudelleen!

Kirjoittaja on kurssin osallistuja.