13 tuntia tarinoita evakoiden elämäntaipaleelta – Pirkkalan Karjala-seura julkaisi äänikirjan

EVAKKOTARINOITA -äänikirjaa on nyt saatavissa CD-muodossa. Kuvassa tallenteen lukijat Ida Ahtikivi (vas.), Riitta Kuisma, Pekka Naskali, Terttu Knuutila ja Jorma Schukoff.

Pirkkalan Karjala-seura on julkaissut Evakkotarinoita-kirjasta äänikirjan. Äänikirja on sisällöltään lähes sama kuin painetun kirjan sisältö.

”Tämä tarkoittaa 35 tarinaa ja runoa evakkomatkaan liittyen”, selventää yhdistyksen puheenjohtaja Ida Ahtikivi sähköpostitse.

Äänikirja koostuu siirtokarjalaisten muistelmista. Suurin osa heistä on syntynyt 1920-30-luvuilla ja asuu Pirkkalan alueella. Useimmat kirjassa haastatellut henkilöt ovat tehneet kaksi evakkomatkaa 1939 ja 1944.

”Äänikirja käsittelee erilaisia elämäntarinoita ja -taitekohtia. Niin elämän ylä- kuin alamäkiäkin”, Ahtikivi kuvailee.

Kirja sisältää haastatteluita sekä kirjoituskilpailutekstiä. Kirjoituskilpailutekstit ovat Pirkkalan Karjala-seura ry:n 2017 pitämästä kirjoituskilpailusta, jonka aiheena oli Karjalaisuus elää ja vaikuttaa.

YHDISTYS aloitti äänikirjaprojektinsa painetun kirjan julkaisemistilaisuuden jälkeen helmi-maaliskuun taitteessa 2020. Tehtävä ei ollut äänikirjatyöryhmälle helppo, sillä kukaan heistä ei ollut sellaista aikaisemmin tehnyt.

Kevätkokouksessa työryhmä kuuli jäsenistön toiveita äänikirjaan liittyen. Niitä olivat muun muassa cd-levyn muodossa oleva äänikirja, karjalan murretta tunteva/-t lukija/-t sekä paikallinen tai lähialueelta oleva äänitysstudio.

”Olemme nämä kaikki toiveet koittaneet ottaa parhaamme mukaan huomioon äänikirjaprosessissa.”

ÄÄNIKIRJAN julkaisemistilaisuus oli viime sunnuntaina Kirkkoveräjän seurakuntatalolla.

Aluksi työryhmä kaavaili alkuperäisten haastattelu-audioiden käyttöä äänikirjassa, mutta osa niistä oli niin huonolaatuisia ja sisälsi runsaasti taustaääniä, ettei niitä ollut mahdollista pelastaa äänikirjamuotoon.

”Lukijoiksi kaavailimme aluksi ammattilukijaa, muttemme löytäneet karjalan murretta tuntevaa mies- ja naisääntä. Näin ollen päädyimme äänikirjatyöryhmän eli nykyisen hallituksen jäsenten ääniin”, Ahtikivi taustoittaa.

Lukijoina äänikirjassa toimivat Ahtikiven lisäksi Riitta Kuisma, Terttu Knuutila, Pekka Naskali ja Jorma Schukoff. Lukijat pyrkivät kunnioittamaan haastateltujen omaa tekstiä mahdollisimman tarkasti autenttisuuden säilyttäen.

”Lisäksi taitava äänittäjämme pirkkalalainen ja karjalaiset sukujuuret omaava Arto Järvinen on onnistunut pelastamaan yhdestä alkuperäisestä haastattelu-audiosta yhden laulun myös mukaan äänikirjaan.”

Pirkkala ei olisi samanlainen ilman karjalaisia.

EVAKKOTARINOITA-äänikirja on toistaiseksi julkaistu vain CD-muodossa. Tätä CD-levyä on mahdollista ostaa suoraa Pirkkalan Karjala-seura ry:ltä. Oikeuksia ei ole myyty kolmansille osapuolille.

CD-levy toimii kaikissa mp3-muotoa toistavissa soittimissa. Äänikirjan noin 13 tuntia on tiivistetty yhdelle levykkeelle uutta tekniikkaa hyödyntäen.

”Näin äänikirjaa kuunnellessa ei tarvitse pelata kymmenien CD-levyjen kanssa. Pyrimme tekemään äänikirjan kuuntelemisesta mahdollisimman helppoa.”

Seuran sääntöihin on kirjattu tavoite, jonka mukaan toiminta perustuu karjalaisen kulttuurin vaalimiselle. Yhdistys toivoo äänikirjan tavoittavan mahdollisimman monia ihmisiä, myös niitä, joita painettu Evakkotarinoita -kirja ei tavoittanut.

PIRKKALAAN muutti sotien jälkeen 786 karjalaista. Tämä vastaa kunnan väkimäärästä lähes kolmannesta. Perustettiin 44 siirtotilaa, jotka muodostivat huomattavan osa kunnan pinta-alasta.

”Karjalaiset ovat olleet monessa mukana ja ovat edelleen. Pirkkala ei olisi samanlainen ilman karjalaisia”, Ahtikivi tiivistää.